Kevättöitä

Toukokuu on Hiiopin työhuoneella varsinaista oppaiden ja lehtien taittoaikaa. Tänä keväänä niistä meinasi muodostua ruuhkaa, mutta rutiinilla siitäkin selvittiin.

Olen monesti törmännyt kummasteleviin ilmeisiin, kun puhun taittaneeni jonkun julkaisun. Monelle taitto sanana ei kerro mitään, mutta toistaiseksi en ole parempaakaan termiin törmännyt, enkä sellaista keksinyt. "Lätkäise kuvat ja tekstit sivuille ja toimita painoon". Ihan näin helpolla hommassa ei pääse. Taittaja on se viimeinen lenkki ketjussa, joka kokoaa vaikkapa nyt sen lehden painoon toimitettavaksi. Hän saa yleensä enemmän tai vähemmän epämääräisen kasan kuvia, kirjoituksia ja mainoksia, jotka pitäisi taittaa lehden, kirjan tai muun julkaisun sivuille kauniisti ja huokuttelevasti. Kuvat käsitellään painokelpoisiksi, mainoksia saatetaan muokata tai tehdä alusta asti. Varsinaista taittoa ennen olen voinut suunnitella julkaisun visuaalisen ilmeen. Millä fontilla tai värillä tulevat otsikot, miten leipätekstit asettuvat nätisti, miten kuvat sijoitellaan, mihin tulee kirjoittajan tai kuvaajan nimi, suunnitella kansien ulkoasun, jne. Työssä on monta muuttujaa ja budjetit, sivumäärät sekä painon aikataulutkin asettavat välillä mielenkiintoisia haasteita.  ​